Liikuntapaikkamessut

Vuoden Liikuntapaikka on Pälkäneen Kostia Areena  

Uutinen  27.03.2019

Vuoden Liikuntapaikka 2019 -tunnustuksen saa Pälkäneen Liikuntakeskus Kostia Areena. Opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Erja Metsäranta yhdessä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön päällikön Ismo Myllyahon kanssa palkitsevat kohteen tänään 27.3. Tampereella Sportec-messujen iltajuhlassa. Tunnustuksen ottaa vastaan Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä ja liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Petri Ketola. Vuosittainen tunnustus jaetaan nyt 15. kerran, palkinnon lahjoittaa Tampereen Messut Oy.

Kostia Areena on erinomainen esimerkki matalan kynnyksen liikuntapaikasta

− Kostia Areenan myötä Pälkäne sai kauan kaipaamansa liikuntakeskuksen. Keskelle kylää kirjaston ja koulujen läheisyyteen rakennettu areena on myös osaltaan luomassa kuntalaisten yhteistä olohuonetta. Suunnittelussa on panostettu saavutettavuuteen sekä yhdenvertaisuuteen ja esteettömyyteen, ja nämä seikat myös toteutuivat rakentamisessa. Esimerkiksi liikuntakeskukseen rakennettiin erillinen esteetön puku- ja pesuhuonekokonaisuus. Kostia Areena on erinomainen malli matalan kynnyksen liikuntapaikasta, joka kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria koululiikunnassa sekä urheiluseuroissa, mutta myös liikkumattomia ja vähän liikkuvia erilaisten liikuntalajien pariin, sanoo rakennusneuvos Erja Metsäranta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

− Tällaiseen laajaan liikunnan olosuhteita parantavaan hankkeeseen ryhtyminen vaatii aina rohkeaa ja monella tavalla lujaa tahtoa sekä uskoa siihen, että liikunnan merkitys ihmisen elämänkaarella on tärkeä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain veikkausvaroista avustuksia liikuntapaikkarakentamiseen. Kostia Areena sai korotettua valtionavustusta 900.000 euroa (v. 2017), koska suunnitelma sisälsi poikkeuksellisesti kaksi liikunta- ja kuntosalia, kertoo Metsäranta.

Laesterä: ”Elinvoiman kasvattaminen motivoi Kostia Areenan rakentamiseen”

Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä toteaa, että Pälkäne otti suuren taloudellisen riskin Kostia Areenan rakentamisessa. Laesterän mukaan investointi vastaisi Tampereella rantatunnelin rakentamista. Pälkäneen motiivi rakentamiseen oli sama kuin rantatunnelin Tampereella: elinvoiman kasvattaminen.

– Palkinto on kunnianosoitus Pälkäneelle. Tunnustus on osoitus siitä, että pienikin voi päästä eteenpäin, kun uskalletaan toteuttaa vuosikymmenten haaveet. Areenalla on iso vaikutus kunnan ja kunnan kumppanuustoimijan Luja-Lukon liikunnan arkeen: areenan suunnittelussa otettiin huomioon myös kasvavan seuran laajenevat ja monipuolistuvat sisäliikunnan tarpeet. Harvassa pienessä kunnassa on saman katon alla mahdollisuus pelata koripalloa ja lentopalloa sekä salibandya ja futsalia, toteaa Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä.

Lisätiedot: Liikuntakeskus Kostia Areena 
Kuvia Kostia Areenasta: Tampereen Messujen materiaalipankki / Sportec 2019 

Vuoden Liikuntapaikan valitsee opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisesta vastaava virkamies. Kohteen tulee olla valmistunut tai peruskorjattu palkitsemista edeltäneen parin vuoden aikana, jolloin sen käytöstä ja toiminnallisuudesta on saatu kokemuksia. Palkinnolla halutaan nostaa esille erikoisosaamista vaativan liikuntapaikkarakentamisen merkitystä, arvoa ja tietoisuutta ja se on samalla tunnustus kohteiden rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien osaamiselle. Vuoden Liikuntapaikka -kiertopalkinnon ja kohteeseen jäävän pienoismallin lahjoittaa Tampereen Messut Oy.

Aiemmin palkitut: Joensuu Areena (2005), Kemiön Amospuisto (2006), Ylöjärven Liikuntakeskus (2007), Lahden kaupungin koordinoima Ylimaakunnallinen ulkoilu- ja luontomatkailuhanke (2008), Vantaan Energia Areena (2009), Kuopion kaupungin lähiliikuntapaikkaverkosto (2010), Oulun Hovinsuon skeittipuisto (2011), Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahalli (2012), Espoon Honkahalli (2013), Harjavallan liikunta- ja uimahalli (2014), Kontiolahden Ampumahiihtokeskus (2015), Tampereen uintikeskus (2016), Ahveniston maauimala (2017), Turun Kupittaan palloiluhalli (2018).